Ihmisen elämään kuuluu suunnittelu ja haaveilu. Ei taida olla ketään sellaista, joka ei olisi pohtinut omaa tulevaisuuttaan. Joillakin löytyy sellaisia to do listoja, joiden tarkoituksena on taata, että voisin tehdä jotain siistiä vielä ennen kuolemaa, tai suurempaa elämän muutosta.
Laitamme paljon energiaa tulevaisuutemme suunnittelulle, näin sen kuuluukin olla. Kuitenkin unohdamme uskovinakin sen, että me ihmisinä emme voi kovinkaan paljon vaikuttaa siihen, mitä elämässämme tapahtuu. Omat valintamme ovat todella tärkeitä, mutta niillä ei ole sellaista vaikutusta, että voisimme niiden perusteella kovinkaan paljon päätellä tulevaisuudestamme.
Joitakin perusteita tässä suhteessa on kuitenkin havaittavissa. Kaikilla valinnoilla on seurauksensa, niitä ei voi välttää. Emme kuitenkaan voi olla varmoja siitä, mitä nuo seuraukset ovat, kuin muutamien asioiden kohdalla. Synnin seuraus on kuolema ja valitessamme synnin tekemisen, niitämme siitä kuoleman, ikuisen eron Jumalasta. Toisaalta taas, jos valitsemme Kristuksen, emme joudu kärsimään synnin seurauksia samalla tavalla.
Miten Raamattu valaisee mahdollisuuksien hyväksi käyttämistä? Muistamme miten Simson sokeana sai mahdollisuuden tuhota suuren joukon filistealaisia ja hän käytti sen. Daavidin luja tahto Saulin edessä tuotti voiton Goljatista. Portto Rahab pelastui tuholta auttaessaan Israelin vakoojia. Ystävät, jotka laskivat halvatun alas katon läpi Jeesuksen eteen, tuottivat ystävälleen siunauksen. Raamattu antaa paljon viitteitä siitä, että meille tuodaan jatkuvasti mahdollisuuksia vaikuttaa omaan ja varsinkin toisten elämään positiivisella tavalla.
Joh. 6:1-15
Uskon, että Jumala tahtoisi meidän näkevän menetettyjä mahdollisuuksia. Maailmassa on paljon sellaista, johon me voisimme omalla toiminnallamme vaikuttaa. Tutkimmeko vain omia mahdollisuuksia itsekkäästi, vai haluammeko olla toisillemme avuksi ja iloksi. Olisiko mahdollista, että saisimme nuorten joukkona vielä suuremman vaikutuksen aikaan seurakunnassamme.
Jumalan poika viitoitti meille tätä tietä. Hän ei tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan. Hän nöyryytti itsensä ihmisten kaltaisuuteen ihan sen takia, että meillä olisi Hänen kauttaan mahdollisuus päästä taivaallisen Isän tykö. Jumalan tahto olisi, että ottaisimme pelastuksen mahdollisuudesta kiinni ja eläisimme elämäämme siten, että Jumalan kunnia tulisi esiin elämämme kautta.
Luuk. 18:18-27
Pahinta, mitä meille voi tapahtua on se, että kuljemme pelastuksen ohi. Sitä suurempaa menetettyä mahdollisuutta ei voi olla. Meillä on todellinen mahdollisuus vaikuttaa siihen, että toisetkin pääsevät mukaan tähän pelastukseen, joka on Jeesuksessa. Pidetään huoli, että kukaan ei menettäisi mahdollisuutta tutustua Jeesukseen meidän takiamme. Rikkaan miehen kohdalla kävi huonosti. Hänelle oli tärkeämpää oma varat ja rikkaus, kuin ikuinen elämä Kristuksessa. Voisiko meille käydä näin vaikkapa vahingossa.
Jumala ojentaa jokaiselle mahdollisuutta valita ikuisen elämän, mutta kaikki eivät sitä ota vastaan. Käypä niinkin toisinaan, että uskova tulee toisiin aatoksiin ja luopuu pelastuksesta jonkun ihmeellisen ajatuksen tai tapahtuman takia. Hinta voi olla aika kova. Silloin ihminen menettää mahdollisuuden elää ikuisesti Jumalan yhteydessä.
Eero Haarala
