Sari Essayah, entinen MM- ja EM-kävelyn mestari, puskee pitkää päivää Euroopan parlamentissa Belgian pääkaupungissa Brysselissä ja on kiireinen presidenttiehdokkuuteensa liittyvissä tehtävissä vaalien alla. Millainen presidenttiehdokkaamme on ja mitä hänellä oli sanottavaa viime keväänä Euroopan parlamentissa?
Euroopan hallinnollisen keskipisteen tiukka elämänmeno ei suomalaista kristillisdemokraattia hetkauta, hyvinä päivinä työpäivä kestää vain kymmenen tuntia.
Sari Essayah on Meppinä talous- ja raha-asioiden sekä työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnissa. Viime keväänä hänellä oli käsittelyssä muunmuassa kristittyjen vähemmistöjen ihmisoikeuksia maailmalla muslimimaissa.
- Euroopan parlamentin osoittamalla huomiolla on painoarvoa.
Euroopan parlamentin ja joskus suomen eduskunnan tekemiset tuntuvat etäisiltä ja merkityksettömiltä varsinkin politiikkaa seuraamattomille. Valitettavan usein nuorille.
Sari Essayah, miksi nuoren kannattaa olla kiinnostunut ja seurata polittiikkaa sekä EU:n tapahtumia?
- Euroopan parlamentissa ja Suomen eduskunnassa tehtävät päätökset vaikuttavat meidän jokaisen elämään ja erityisesti nuorien kohdalla koulutus-, lapsi ja nuorisopolitiikkaan sekä perhe-etuuksiin. Kiinnostunut kannattaisi olla jo siksikin, että nuori itse kykenee vaikuttamaa omaan lähiympäristöönsä. Jokaisella meillä on suuri rooli kuluttajanana ja yksilönä, niillä valinnoilla, joita teemme päivittäin. Vaikuttamiseen pääsee käsiksi monin tavoin. On hyvä aloittaa esimerkiksi oppilaskunnasta, erilaisesta järjestötoiminnasta esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton tai eläintensuojeluun liittyvästä toiminnasta, tai vaikka nuorisovaltuustosta. Myös puolueet suuntaavat toimintaa erityisesti nuorisolle. Lisäksi seurakunnat vaikuttavat yhteiskunnan toimintaan. Haluaisin painottaa uskovaisten aktiivisempaa osallistumista seurakunnan vaikuttamisessa! Joka tapauksessa joihinkin näistä osallistumalla voi vaikuttaa ja se kertoo myös nuoren aktiivisuudesta ja on etuus kesätyöpaikkaa tai töitä haettaessa, Sari vinkkaa itse oppilaskunnassa sekä kouluneuvostossa olleena.
Miten tullaan Europarlamentaarikoksi?
- Kaikenlainen aktiivinen toiminta ja kiinnostus on eduksi. Kokoustekniikan voi oppia jo järjestötoiminnassa ja jos on mukana puolueiden nuorisotoiminnassa, voidaan kysyä mukaan vaaleihin edustajaksi.
Ensin haetaan Suomen eduskuntaan. Vaaliehdokkaaksi voi lähteä kuka vain, opiskelija, työssäkäyvä...Rohkeasti mukaan! Sari painottaa omaa aktiivisuutta vaikuttamista koskevissa asioissa, asioiden toteutuminen on jokaisesta itsestä kiinni. On myös osattava varautua pitkiin työpäiviin. Sari kertoo aloittavansa työpäivänsä klo 08.00 ja tulevansa kotiin seitsemän maissa jos hyvin käy.
- Tietenkin ehdokkaaksi hakeva tarvitsee muiden ihmisten luottamuksen ja suomen kansallisuuden edellä mainittujen asioiden lisäksi.
Sarin työkielenä on suomi sekä englanti ja vapaa-ajalla hän puhuu myös ranskaa. Kielitaito tärkeä vaikka asiakirjat saakin suomen kielellä.
Mitä asioita EU:n parlamentissa käsiteltiin viime keväänä?
- Talousasiat ovat aina pinnalla. Ajankohtainen oli raportti väestörakenteen muutoksen vaikutuksesta tulevaisuuteen, ja yhtenäisestä euromaksualueesta.
Ihmisoikeusvetoomuksia pyörii pinnalla aika ajoin. Pohdittiin myös tarvitseeko EU:n enää laajentua. Ehdokasmaita ovat mm. Islanti ja Turkki. Tällaisten maiden liittymisellä EU:n on monia ristiriitoja, mm. levottomuudet, maantieteellinen sijainti ja pääuskonto (islam). Nythän EU- alueeseen kuuluu 27 jäsenvaltiota.
Mitä eroa Strassburgilla ja Brysselillä Euroopan hallinnollisina keskuksina?
- Strassburgissa järjestetään kerran kuussa noin viikon mittainen täysistunto.
Lisätietoa EU:n parlamentista: www.europarl.fi, www.europarl.europa.eu. Mepeillä on omat nettisivunsa, google -hakupalvelun avulla voi päästä kunkin sivuille. Sari Essayah: www.essayah.fi
Teksti: Jatta Heikkinen
Kuva: Lenita Yli-Parkas
