Perjantaipäivä!! Istuskelen sohvalla ja mietin, mikä on elämässä kaikista tärkeintä. Jumala, perhe, seurakunta, ystävät, työ, harrastukset, raha jne. Perjantaina yleensä soitetaan kaverille, että mitä tehtäisiin, mutta valitsin sohvan. Sitä täytyy elämässä joskus istahtaa sohvalle ja miettiä, että mitä ihmettä sitä oikeastaan pitäisi tehdä. Kaikkea ei voi tehdä kerralla ja elämässä ne tärkeimmät asiat täytyy laittaa järjestykseen. Mikä on minulle elämässä tärkeintä? Ehkä status, hienot puitteet, noususuhdanteinen ura, hieno asema seurakunnassa… Kuitenkin Saarnaaja Raamatussa sanoo, että kaikki on turhuutta, kuin tuulen tavoittelua. Voisiko olla, että elämässä on tärkeintä juuri ne asiat, joita vihollinen yrittää varastaa meiltä: rukouselämä, ylistyselämä, rauha sydämessä, lepo, palava sydän, rakkaus, ilo ja niin edelleen. Sitä alkaa vajota yhä syvemmälle sohvan pehmusteisiin. Täytyy mennä Jumalan eteen ja taas kerran muistuttaa itseään: "Herra, sydämen silmäni avaa, sut tahdon mä nähdä, sut tahdon mä nähdä..".

Uskon siihen, että Jumalan voi todella nähdä sydämen silmillä. Tuntea hengessään kuinka joku on läsnä. Menen minne vain Jeesus olet aina läsnä! Jeesus on läsnä, kuka tahansa siellä sohvan pohjalla makaakaan. Oli se sitten onnistuja tai epäonnistuja, on ääni sitten kuiskaus tai huuto. Tärkeintä on meidän sydän ja se mitä sieltä lähtee. Pyyntö Jumalan puoleen: "Avaa mun sydän näkemään sut.". Toivotan mahtavaa perjantai-iltaa kaikille!